Pejk on ollut eilen ja tänään äärimmäisen rasittava... Uloslähtö on yhtä tuskaa, kun pikkumiehen pinna ei kestä odottelua. Pejk hyppii Xosmon ja Alman päälle, mun takin helmaan ja hihoihin, roikkuu lahkeessa ja hihnoissa, ehtii aina varastaa jonkun lapasen, villasukan, kengän tai avaimet... Ja elämöi samalla koko ääntelyskaalansa voimin. Örinää, ulinaa, piippausta, toimi-nyt-heti -komennushaukkua, jodlaamista jne. Puuh.

Ulkona riekkumisesta huolimatta on virtaa säästynyt yllin kyllin vielä sisällekin, jossa herra Hepuli jatkaa riehumista. Sinne tänne sinkoilua, seinästä välillä vauhtia, matot rullalle jne. Hyppii Alman kimpussa, kun tämä ei jaksa koko aikaa leikkiä, puree Almaa joka paikkaan, komentaa haukulla leikkiin... Raahaa mitä ihmeellisempiä lattialle jääneitä tavaroita milloin minnekin. Pomppu vain paranee, nyt sillä pääsee jo aika kevyesti sängylle ja sohvalle -ja niillehän pompitaan. Ja tähdätään pomppu niillä istuvien ihmisten päälle. Puuh.

Tänään kepo ilmoitti haluavansa mennä vain Xosmon ja Alman kanssa lenkille, niiden plus pikkurasitteen liikuttaminen on kai liian stressaavaa. Minä lähdin pikkurasitteen kanssa lähimetsään purkamaan pahimpia energioita treenaamiseen. Otettiin ekaa kertaa Peksulle esineruutua. Tallasin noin 15x15m alueen, ja yhdessä vietiin helppoja esineitä (villasukka, pehmolelu, lapanen) takareunalle. Kovin innoissaan pikkumies esineitä haki. Yritin niitä loppua kohden vähän piilottaakin, että käyttäisi paremmin nenäänsä, kun meni niin muistin perusteella ja näön varassa. Hyvin löytyi lelut.

Esineruudun jälkeen otettiin vielä tokoa. Sivulletulo alkaa mennä jo aika hyvin ilman kädellä avustamista, paikka nyt ei ole ihan täsmällinen, mutta ok. Harjoiteltiin myös paikalla istumista, sitä ei oltu otettu pitkään aikaan, ja sen huomasi. Pejk ei ensin malttanut millään pysyä istumassa, vaan hypähteli (kylläkin pylly maassa) eteenpäin. Otin myös seuraamista (paria askelta) ja maahanmenoa. Seuraamista ei ole myöskään otettu viime aikoina, pitäisi tehdä enemmän.