Eilen oli valmennusryhmän treenit. Mun vuoro oli tehdä rata, ja sain suhteellisen onnistuneen paketin kasaan. En tiedä johtuuko mielikuvituksettomuudesta vai huonosta hahmottamiskyvystä, mutta edelleen se pidemmän radan suunnitellu tuntuu hemmetin vaikealta. Nytkin ideoin muutaman hyppykuviopätkän ja sen jälkeen aloin miettiä, että miten ne voisi yhdistää. Tein kuvioita, jotka kaipaa meillä aina vaan treenausta, eli kovasta vauhdista haltuunottoja ja tiukkoja käännöksiä sekä haltuunottoja sivusuunnassa. Vauhtisuorien jälkeisissä haltuunotoissa sai olla tarkimpana, hypyt lipsu helposti pitkiksi, jos en saanut ajoissa Xosmolta vauhtia pois. Käänsin Xosmoa tiukoissa paikoissa vastakkaisella kädellä ja se toimi hyvin. Sivuhaltuunotot toimi yllättävän hyvin, otin niissä vielä toistoja pallolla palkaten. Radalla oli myös A, jota hinkattiin aika monta kertaa... Yhdellä kerralla Xosmo hyppäsi kontaktin, muuten tarjosi vain nopeaa alas asti juoksua ja pysähtymistä siihen. Maassa oli nami alustalla, mutta ukko ei aina muista/kerkeä syödä sitä. Se kontaktilta hyppääminenkin oli aika ideaali kisasuoritus, eli juoksi aika alas asti, otti kontaktin reilusti, mutta ei malttanut pysähtyä. Sunnuntaina kisataan siis kaksi rataa, tavoitteet on jälleen A:lla. Pitää vain muistaa käskyttää Xosmoa oikein ja ohjata kuten treeneissä ohjaisi.

Treenien jälkeen Pejk pääsi myös halliin. Pikkumies oli aivan tohkeissaan ja otti heti hallissa kontaktia tarjoten istumista ja maahanmenoa. Treenaamaanhan tänne tultiin... Otin ensin vähän tokoa, vanhojen perusjuttujen hinkkaamista. Nyt on työn alla saada istumisesta maahanmeno kuntoon. Peksulla on sellainen suoritustapa, että pitää maahan mennessä etutassut paikoillaan, eli venyttää pyllyn taaksepäin ja alas. Tosi nopea tapa, en valita, mutta istuma-asennosta maahanmeno näyttää kummalliselta, jos ensin pomppauttaa pyllyn suoraan ylöspäin ja sitten venyttää sen taakse ja alas. Tosi nopeesti Pejk sen tekee, mutta yritän silti saada sen oppimaan hieman erilaisen suoritustavan...

Esteillä mentiin putkea, siivekkeiden kiertoa, keppejä ja puomin alastuloa. Hieman oli hapuilua, kun taukoa oli ollut parisen viikkoa. Puomilla Pejk ei ensin jäänyt odottelemaan mua, vaan lähti ennen kuin ehdin kontaktille, ja tuijotti sitten alustaa odottaen, että siihen ilmestyisi nami. Kun namia ei muutaman yrityksen jälkeen tullut, muisti pikkumies taas jäädä takajalat kontaktilla odottelemaan, että tulen sen vierelle. Kepeillä olin itse alussa koko ajan myöhässä, mutta pikkuhiljaa sain ohjauksen sujuvammaksi, ja Pejk pujotteli jo tosi hyvin. Pystyin lopussa kääntämään rintamasuunnan oikeinpäin. Hypyillä (rimat maassa) otin pyörittelyä siivekkeiden ympäri, hyvin Pejk seuraa kättä ja lähtee pienestä kierrä-käskystä kiertämään siivekettä.

Huomenna starttaamme kohti Jyväskylää näytelmäreissulle. Xosmo ja Pejk pääsevät mukaan, mutta eivät näyttelyyn. Itse menen handlaaman kai Ticon.